KKO:2004:126: Saiko hovioikeus omasta aloitteestaan ottaa lautamiehen mahdollisen esteellisyyden tutkittavakseen?

Diaarinumero: R2003/39
Esittelypäivä: 12.8.2004
Antopäivä: 17.12.2004
Taltio: 2957

Käräjäoikeuden lautamies oli asianosaisen kummi. Väitettä lautamiehen esteellisyydestä ei ollut tehty käräjäoikeudessa eikä hovioikeudessa. Kysymys siitä, saiko hovioikeus omasta aloitteestaan ottaa lautamiehen mahdollisen esteellisyyden tutkittavakseen.

OK 13 luku 8 §

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA

Lapin käräjäoikeuden tuomio 9.4.2002

Virallisen syyttäjän ja A:n esittämästä rangaistusvaatimuksesta käräjäoikeus tuomitsi B:n pahoinpitelystä ja törkeästä kotirauhan rikkomisesta sekä C:n pahoinpitelystä, vahingonteosta ja törkeästä kotirauhan rikkomisesta, kummankin 6 kuukaudeksi vankeuteen sekä suorittamaan A:lle vahingonkorvausta. Vankeusrangaistuksen sijasta käräjäoikeus määräsi heidät suorittamaan yhdyskuntapalvelua.

Asian ovat ratkaisseet käräjätuomari Hannu Kauppala sekä lautamiehet.

Rovaniemen hovioikeuden päätös 8.11.2002

B ja C valittivat hovioikeuteen. Valituksessaan B muun ohella lausui, että asiassa esitetyn todistelun arviointiin oli saattanut vaikuttaa se, että käräjäoikeuden kokoonpanossa lautamiehenä istunut S oli asianomistaja A:n kummi.

A lausui vastauksessaan muun ohella, että A oli ennen pääkäsittelyn aloittamista ilmoittanut, että käräjäoikeuden lautamies S oli A:n kummi. Käräjäoikeus oli A:n mukaan katsonut, että kummius ei ollut sellainen seikka, joka olisi aiheuttanut jääviyden.

Hovioikeus lausui tuomioistuimen jäsenen esteellisyyttä koskevalta osalta, että oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 4 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan tuomari on esteellinen asiassa, jossa tuomari tai hänen läheisensä on asianosainen. Sanotun luvun 3 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan läheisellä tarkoitetaan muun muassa tuomarille erityisen läheistä henkilöä. Sanotun luvun 2 §:n 1 momentin mukaan tuomaria koskevia säännöksiä sovelletaan myös tuomioistuimen muuhun jäseneen.

Tuomioistuimen puolueettomuusvaatimuksen on katsottu merkitsevän ensinnäkin subjektiivista puolueettomuutta, joka tarkoittaa, että tuomarilla ei tosiasiallisesti ole ennakkokäsitystä asiasta tai halua edistää toisen osapuolen etuja, ja toiseksi objektiivista puolueettomuutta, joka tarkoittaa sitä, että objektiivisesti arvioiden ei synny oikeutettua epäilyä tuomioistuimen puolueettomuudesta.

Käräjäoikeuden lautamiehenä toiminut S on A:n kummi. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon oppien mukaan kummin tehtävänä on omalta osaltaan tukea kummilapsen kristillistä kasvatusta ja opetusta. Kristillisessä merkityksessä kummin ja kummilapsen suhdetta voidaan pitää erityisen läheisenä. Käytännössä kummin ja kummilapsen suhteen läheisyys voi vaihdella huomattavasti eikä kummiudesta sinänsä voi tehdä suoraa johtopäätöstä suhteen läheisyydestä.

Objektiivista puolueettomuutta arvioitaessa ratkaisevaa on kuitenkin se, miltä tuomarin toiminta näyttää ulospäin, jolloin täytyy olla takeet siitä, että kaikkinaiset oikeutetut epäilyt oikeudenkäynnin puolueettomuuden vaarantavista seikoista on poissuljettu. Edellä todetuin tavoin kummius voi perustaa erityisen läheisen suhteen kummin ja kummilapsen välille. Kun läheisyyttä ei voida yksittäistapauksittain selvittää, kummius synnyttää asian käsittelyn kannalta ulkopuoliselle henkilölle oikeutetun epäilyksen erityisen läheisestä suhteesta.

Tämän vuoksi asiassa on ollut riittäviä perusteita epäillä tuomioistuimen puolueettomuutta. Lautamiehenä eli käräjäoikeuden maallikkotuomarina toiminut S on ollut esteellinen käsittelemään ja ratkaisemaan nyt kysymyksessä olevaa rikosasiaa, jossa A on ollut asianosaisena.

Asiassa ei ole ilmennyt seikkoja, joiden perusteella S:n subjektiivista puolueettomuutta käsiteltävässä asiassa olisi syytä epäillä.

Tämän vuoksi hovioikeus poisti käräjäoikeuden tuomion kokonaisuudessaan ja palautti asian käräjäoikeuteen esteettömässä kokoonpanossa käsiteltäväksi. Käräjäoikeuden tuli ottaa asia omasta aloitteestaan käsiteltäväksi välittömästi sen jälkeen, kun hovioikeuden ratkaisu sai lainvoiman.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Eero Yrttiaho, Marianne Wagner-Prenner ja Petri Nykänen, joka myös esitteli asian.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

A:lle myönnettiin valituslupa. Valituksessaan A vaati, että hovioikeuden päätös, jolla käräjäoikeuden tuomio on lautamiehen esteellisyyden vuoksi poistettu ja asia palautettu käräjäoikeuteen esteettömässä kokoonpanossa käsiteltäväksi, kumotaan.

B ja C vastasivat valitukseen.

Virallinen syyttäjä lausunnossaan katsoi, että asia tulisi ratkaista A:n valituksessa esitetyllä tavalla.

Välitoimi

Käräjätuomari Kauppala antoi häneltä pyydetyn selvityksen asiasta. A, B ja C sekä syyttäjä antoivat selvityksen johdosta lausunnon.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Asiaa koskevat säännökset

1. Oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan tuomari ei saa käsitellä asiaa, jos hän on sanotussa luvussa tarkoitetuin tavoin esteellinen. Tuomaria koskevia esteellisyyssäännöksiä sovelletaan luvun 2 §:n mukaan myös käräjäoikeuden lautamieheen.

2. Tuomari on luvun 4 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan esteellinen asiassa, jossa tuomari tai hänen läheisensä on asianosainen. Läheisellä tarkoitetaan luvun 3 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan siinä mainittujen lähisukulaisten ohella tuomarille muuten erityisen läheistä henkilöä.

3. Luvun 8 §:n mukaan asianosaisen tulee tehdä väite tuomarin esteellisyydestä heti ryhtyessään käyttämään asiassa puhevaltaa ja saatuaan tiedon asian käsittelyyn osallistuvista tuomareista. Asianosainen ei voi vedota tiedossaan olleeseen, esteellisyyden arvioinnin kannalta harkinnanvaraiseen seikkaan enää sen jälkeen, kun tuomari on ratkaissut asian, paitsi jos asianosainen osoittaa, että hänellä oli pätevä syy olla tekemättä väitettä aikaisemmin. Luvun 9 §:n 1 momentin viimeisessä virkkeessä säädetään, että tuomioistuin voi myös omasta aloitteestaan ottaa ratkaistavakseen kysymyksen tuomarin esteellisyydestä.

Asian tausta

4. S on A:n kummi. Korkeimman oikeuden hankkiman selvityksen mukaan S ei ole tiennyt kummiudestaan mitään vaan on kuullut siitä vasta käräjäoikeuden odotushuoneessa juuri ennen puheena olevan istunnon alkua. Selvityksestä ilmenee, että S ei ole ollut tekemisissä A:n kanssa eikä tätä edes kunnolla tuntenut. S oli aikoinaan nimetty kummiksi tietämättään. Paikkakunnalla vallinneen tavan mukaisesti lapselle oli saatettu antaa ”varsinaisten kummien” lisäksi lukuisia muitakin kummeja. Esitetyn kastekirjan otteen mukaan A:lla on kaikkiaan 12 kummia.

Esteellisyyskysymyksen käsittelystä käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa

5. A on käräjäoikeuden istunnossa ennen asian käsittelyä ilmoittanut, että S on hänen kumminsa. Oikeuden jäsenet ja asianosaiset ovat näin tulleet tietoisiksi asiasta. Väitettä lautamiehen esteellisyydestä ei kuitenkaan ole tehty.

6. Vaikka esteellisyydestä ei olekaan tehty väitettä, olisi ollut asianmukaista tehdä siitä käräjäoikeudessa nimenomainen ratkaisu, kun asianosainen oli saattanut kummiussuhteen oikeuden tietoon ja kun kummius tunnetusti voi muodostaa kummin ja kummilapsen välille sellaisen erityisen läheisen suhteen, jota edellä mainitussa oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 3 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetaan. Korkeimpaan oikeuteen hankitusta selvityksestä käy ilmi, että käräjäoikeudessa on tosiasiassa otettu kantaa S:n mahdolliseen esteellisyyteen. S on katsonut suhteensa A:han olevan niin etäinen, ettei tätä ole voitu pitää hänelle erityisen läheisenä henkilönä. S ei siten ole pitänyt itseään esteellisenä. Samalla kannalla on ollut myös käräjäoikeuden puheenjohtajana toiminut käräjätuomari.

7. B on valituksessaan hovioikeudelle muun ohessa lausunut, että käräjäoikeuden suorittamaan näytön arviointiin oli saattanut vaikuttaa se, että yksi käräjäoikeuden lautamiehistä oli A:n kummi. Tätä lausumaa valituksessa ei kuitenkaan voida pitää edellä mainitussa 8 §:ssä tarkoitettuna väitteenä tuomarin esteellisyydestä.

8. Asiassa on näin ollen ensiksi arvioitavana kysymys siitä, onko hovioikeus voinut ilman väitettäkin ottaa kysymyksen S:n mahdollisesta esteellisyydestä tutkittavakseen.

Korkeimman oikeuden kannanotto

9. Se, onko S ollut tässä tapauksessa oikeudenkäymiskaaren 13 luvussa tarkoitetulla tavalla esteellinen, riippuu siitä, voidaanko A:ta pitää hänelle erityisen läheisenä henkilönä. Tämä on esteellisyyden arvioinnin kannalta harkinnanvarainen seikka. Sanotun luvun 8 §:n mukaan lähtökohtana siis on, että tällaiseen seikkaan perustuva käräjäoikeuden tuomarin esteellisyys voi tulla hovioikeuden arvioitavaksi vain asianosaisen väitteen johdosta ja edellytyksin, että asianosaisella on ollut pätevä syy olla tekemättä väitettä ennen käräjäoikeuden ratkaisua.

10. Edellä todetuin tavoin 9 §:n 1 momentin viimeisen virkkeen mukaan tuomioistuin voi ottaa ratkaistavakseen kysymyksen tuomarin esteellisyydestä myös omasta aloitteestaan. Korkein oikeus toteaa, että oikeudenkäymiskaaren 13 luvun uudistamiseen liittyneestä eduskunnan lakivaliokunnan mietinnöstä (LaVM 6/2001 vp s. 4 – 5) ilmenee, että tämä lakivaliokunnan mietinnön pohjalta lakiin lisätty säännös on tarkoitettu eräitä erityistilanteita varten täydentämään luvun 1 §:ää, jonka mukaan tuomari on joka tapauksessa velvollinen oma-aloitteisesti toteamaan esteellisyytensä. Lakivaliokunnan tarkoittamasta erityistilanteesta ei nyt ole kysymys.

11. Näin ollen 9 §:n viimeinen virke ei muuta sitä 8 §:n sääntöä, jonka mukaan harkinnanvaraiseen seikkaan perustuva tuomarin esteellisyyttä koskeva kysymys voidaan hovioikeudessa ottaa käsiteltäväksi vain 8 §:ssä mainituin edellytyksin.

12. Kun lautamiehen mahdollinen esteellisyys on tässä tapauksessa perustunut harkinnanvaraiseen seikkaan, hovioikeus ei olisi saanut omasta aloitteestaan ottaa lautamiehen esteellisyyttä puheena olevan syyn vuoksi harkittavakseen ja, katsottuaan lautamiehen esteelliseksi, kumota käräjäoikeuden tuomiota.

Päätöslauselma

Hovioikeuden päätös kumotaan muilta paitsi avustajanpalkkiota koskevalta osalta. Asia palautetaan B:n ja C:n valitusten tutkimiseksi hovioikeuteen, jonka tulee omasta aloitteestaan ottaa asia käsiteltäväkseen ja, huomioon ottaen palautuksen syy, siinä menetellä lain mukaan.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Leif Sevón sekä oikeusneuvokset Gustaf Möller, Mikael Krogerus, Pertti Välimäki ja Pauliine Koskelo. Esittelijä Pekka Haapaniemi.