KKO:2009:9: Oliko lautamies X ollut esteellinen käsittelemään ja ratkaisemaan asiaa, kun hän oli palvelussuhteessa asiassa asianomistajan puhevaltaa käyttäneeseen Kaakkois-Suomen verovirastoon?

Diaarinumero: R2008/776
Esittelypäivä: 2.12.2008
Antopäivä: 6.2.2009
Taltio: 171

Käräjäoikeuden ratkaistessa törkeitä veropetoksia ja muita talousrikoksia koskevan asian, jossa verovirasto oli esittänyt rangaistus- ja korvausvaatimuksia, oli kokoonpanoon lautamiehenä kuulunut verovirastoon palvelussuhteessa oleva henkilö. Lautamies oli esteellinen käsittelemään asiaa.

OK 13 luku 6 § 1 mom 2 kohta

Asian käsittely alemmissa oikeuksissa

Kotkan käräjäoikeuden tuomio 11.4.2008

Käräjäoikeus katsoi virallisen syyttäjän syytteestä selvitetyksi, että A oli 10.4.2003 – 31.12.2005 syyllistynyt kahteen törkeään kirjanpitorikokseen, kahteen rekisterimerkintärikokseen ja neljään törkeään veropetokseen. Näistä rikoksista käräjäoikeus tuomitsi A:n yhteiseen 3 vuoden 2 kuukauden vankeusrangaistukseen.

Edelleen käräjäoikeus virallisen syyttäjän syytteestä tuomitsi B:n törkeästä rahanpesusta (tekoaika 15.7.2003 – 13.11.2006) 2 vuoden vankeusrangaistukseen.

Asiassa asianomistajan puhevaltaa käyttäneet Uudenmaan verovirasto ja Kaakkois-Suomen verovirasto olivat yhtyneet syyttäjän rangaistusvaatimuksiin ja vaatineet A:n, B:n ja vastaajana niinikään olleen C:n velvoittamista yhteisvastuullisesti suorittamaan verovirastoille noin 340 000 euroa korvaukseksi vältetyistä veroista ja sosiaaliturvamaksuista. Käräjäoikeus velvoitti A:n, B:n ja C:n yhteisvastuullisesti suorittamaan vaaditut korvaukset.

Lisäksi käräjäoikeus syyttäjän vaatimusten mukaisesti määräsi A:n liiketoimintakieltoon ja tuomitsi tuomiossa yksilöidyn A:n ja B:n omaisuuden, joka arvioitiin ainakin 559 854 euron määräiseksi, laajennettuna rikoshyötynä valtiolle menetetyksi.

Asian ovat ratkaisseet käräjätuomari Pekka Pöyhönen ja lautamiehet X, Y ja Z.

Kouvolan hovioikeuden päätös 27.6.2008

Syyttäjä ja verovirastot sekä A, B ja C valittivat hovioikeuteen. A ja B vaativat muun ohella, että asia palautetaan käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi. A:n ja B:n mukaan asiaa käräjäoikeudessa käsiteltäessä oli tapahtunut tuomiovirhe, koska lautamiehenä toiminut X oli ollut esteellinen käsittelemään asiaa. X oli ollut ja oli edelleen palvelussuhteessa asiassa asianomistajan puhevaltaa käyttäneeseen Kaakkois-Suomen verovirastoon, joka oli asiassa yhtynyt syyttäjän esittämiin rangaistusvaatimuksiin ja kohdistanut A:han ja B:hen korvausvaatimuksia.

Hovioikeus otti erikseen ratkaistavaksi väitteet lautamiehen esteellisyydestä. Hovioikeus pyysi käräjäoikeuden puheenjohtajana toimineelta käräjätuomarilta lausuman, minkä lisäksi hovioikeudelle toimitettiin myös lautamies X:n lausuma. Lisäksi syyttäjä, Verohallinto ja vastaaja C antoivat lausumansa.

Hovioikeus totesi, että käräjäoikeuslain 10 §:n mukaan lautamiehen esteellisyydestä on voimassa, mitä tuomarin esteellisyydestä säädetään. Tuomari on oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 6 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan esteellinen, jos hänellä on palvelussuhteen perusteella tai muuten asianosaiseen sellainen suhde, että se, erityisesti käsiteltävänä olevan asian laatu huomioon ottaen, antaa perustellun aiheen epäillä tuomarin puolueettomuutta asiassa. Saman pykälän 2 momentin mukaan esteellisyyttä ei 1 momentin nojalla aiheudu yksin sen vuoksi, että asianosaisena on valtio, kunta tai muu julkisyhteisö.

Oikeudenkäymiskaaren 13 luvun säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen (HE 78/2000 vp s.40) mukaan tuomarin palvelussuhde valtioon, kuntaan tai muuhun julkisyhteisöön ei yksinään tekisi tuomaria esteelliseksi käsittelemään näitä tahoja koskevia asioita. Valtio työnantajana ei ole rinnastettavissa muihin työnantajiin siten, että tällainen suhde valtioon aiheuttaisi esteellisyyden. Valtion työnantaja-asema ei synnytä sellaista lojaalisuutta valtiota kohtaan, että olisi perusteltua syytä pelätä sen vaikuttavan tuomarin puolueettomuuteen. Lisäksi on otettava huomioon se käytännön näkökohta, että kaikki päätoimiset tuomarit ovat palvelussuhteessa valtioon eikä tätä suhdetta tämänkään vuoksi voida ottaa esteellisyysperusteena huomioon samalla tavoin kuin muissa palvelussuhteissa. Vastaavin perustein ei myöskään tuomarin, käytännössä lähinnä lautamiehen, palvelussuhde kuntaan tai muuhun julkisyhteisöön yksinään aiheuttaisi esteellisyyttä kaikissa kuntaa tai muuta julkisyhteisöä koskevissa asioissa.

Mainitun hallituksen esityksen mukaan virka- tai työsuhde kunnassa, valtion laitoksessa tai tietyllä hallinnonalalla saattaa kuitenkin aiheuttaa esteellisyyden. Käsiteltävänä olevan asian laatu ja tuomarin suhde asianosaiseen voivat nimittäin yhdessä vaikuttaa niin, että tuomarin puolueettomuus voidaan 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetuin tavoin perustellusti kyseenalaistaa. Esimerkiksi kuntaan palvelussuhteessa olevaa opettajaa voidaan pitää esteellisenä käsittelemään lautamiehenä kuntaa vastaan ajettavaa koulukiusaamiseen perustuvaa korvauskannetta. Lautamiehen virka- tai työsuhde valtion laitokseen tai tiettyyn hallinnonalaan saattaa olla yksittäistapauksessa omiaan antamaan perustellun aiheen epäillä hänen puolueettomuuttaan, jos käsiteltävä asia koskee kyseistä laitosta tai hallinnonalaa.

Tuomarin esteellisyyttä arvioitaessa oli otettava huomioon myös Euroopan ihmisoikeussopimuksen määräykset ja niiden perusteella kehittynyt Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytäntö. Sen valossa tuomarilla ei saanut olla ennakkokäsitystä tai etukäteiskantaa asiasta tai halua edistää oikeudenkäynnin toisen osapuolen etua (subjektiivinen puolueettomuus). Lisäksi oli voitava lähteä siitä, että oikeutetut epäilyt tuomarin tai tuomioistuimen puolueettomuudesta olivat poissuljettuja (objektiivinen puolueettomuus). Arvosteltaessa puolueettomuutta viimeksi mainitulta kannalta oli muun ohella otettava huomioon, antoiko tuomarin aikaisempi toiminta, hänen jokin erityinen suhteensa asianosaiseen tai tuomioistuimen kokoonpano objektiivisesti katsoen asianosaiselle aiheen pelätä puolueettomuuden vaarantuvan.

Hovioikeus totesi, ettei asiassa ollut väitetty, että lautamies X ei olisi ollut subjektiivisesti puolueeton. Kysymys olikin siitä, miten oli suhtauduttava X:n palvelussuhteeseen rikosasiassa asianomistajana olleeseen Kaakkois-Suomen verovirastoon. Asianosainen, kuten vastaaja rikosasiassa, saattoi ymmärrettävästi olla huolestunut, jos käräjäoikeuden kokoonpanoon kuuluva lautamies oli vastapuolen palveluksessa. Asianosaisen käsitykselle palvelussuhteesta johtuvasta riippumattomuudesta voitiin antaa merkitystä, mutta ratkaisevaa oli kuitenkin, voitiinko epäilystä pitää objektiivisesti perusteltuna. Korkeimman oikeuden oikeuskäytännössä (KKO 2000:21) oli kiinnitetty huomiota toisaalta siihen, miten suuresta työnantajasta oli kyse ja mikä merkitys käsiteltävänä olevalla asialla oli työnantajalle, ja toisaalta lautamiehen palvelussuhteen sisältöön.

Kaakkois-Suomen veroviraston palveluksessa työskenteli kaikkiaan noin 470 henkilöä. X:n työtehtävät eivät koskeneet verotustehtäviä ja lisäksi yritysverotus toimitettiin toisella paikkakunnalla eli Kouvolassa sijaitsevassa Kaakkois-Suomen yritysverotoimistossa, joka oli veroviraston alainen itsenäinen yksikkö. Kaakkois-Suomen verovirasto oli vaatinut valittajilta vahingonkorvauksina erilaisia veroja ja maksuja 105 712,01 euroa. Lisäksi Uudenmaan verovirasto oli vaatinut valittajilta vahingonkorvauksina erilaisia veroja ja maksuja yhteensä 234 115,53 euroa. Vahingonkorvaukset perustuivat syytteessä kerrotuille yhtiöille maksuunpantuihin veroihin ja maksuihin. Valittajat eivät olleet kiistäneet vaatimuksia suoranaisesti määriltään. Vaikkakin vahingonkorvausvaatimukset olivat määriltään huomattavat, niillä ei voitu katsoa olevan asianomistajina oleville verovirastoille olennaista merkitystä.

Hovioikeus katsoi, ettei edellä kerrotuissa olosuhteissa X:n palvelussuhdetta Kaakkois-Suomen verovirastoon ollut pidettävä sellaisena, että se asettaisi hänen riippumattomuutensa ja puolueettomuutensa käräjäoikeuden lautamiehenä perustellusti kysymyksenalaiseksi. Koska asiassa ei ollut esitetty varsinaisen palvelussuhteen lisäksi muita perusteita epäillä X:n puolueettomuutta, ei häntä näin ollen ollut pidettävä esteellisenä.

Hovioikeus hylkäsi väitteet lautamiehen esteellisyydestä.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeudenlaamanni Jussi Kartimo sekä hovioikeudenneuvokset Satu Salmi ja Timo Palmgren. Esittelijä Jarmo Hannikainen.

Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa

A:lle ja B:lle myönnettiin valituslupa.

Valituksissaan A ja B vaativat, että hovioikeuden päätös kumotaan ja asia palautetaan käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi.

Virallinen syyttäjä antoi pyydetyn vastauksen ja vaati, että valitukset hylätään.

Verohallinto ei antanut pyydettyä vastausta.

Korkeimman oikeuden ratkaisu

Perustelut

Tausta ja kysymyksenasettelu

1. Syyttäjä on vaatinut A:lle rangaistusta neljästä törkeästä veropetoksesta, kahdesta törkeästä kirjanpitorikoksesta ja kahdesta rekisterimerkintärikoksesta. Syytteessä on kysymys A:n kahden eri yhtiön lukuun harjoittamasta työvoiman vuokraamisesta eri rakennusalan urakoitsijoille. Törkeää veropetosta koskevien syytekohtien mukaan A on veron välttämistarkoituksessa laiminlyönyt verotusta varten säädetyn velvollisuuden antaa yhtiöiden veroilmoituksia sekä salannut yhtiöiden vuosi-ilmoituksissa niiden nimissä maksettuja palkkoja ja laiminlyönyt antaa kuukausi- sekä vuosi-ilmoituksia ja näin aiheuttanut yhtiöiden verojen määräämättä jättämisen. Teoilla on vältetty myös sosiaaliturvamaksuja. Edelleen A on laiminlyönyt arvonlisäveron valvontailmoitusten antamisen tai antanut virheellisen ilmoituksen ja näin aiheuttanut veron määräämättä jättämisen kokonaan tai osaksi.

2. Syyttäjä on vaatinut B:lle rangaistusta törkeästä rahanpesusta. Syytteen mukaan kysymys on varoista, jotka olivat peräisin siitä A:n harjoittamasta toiminnasta, jota koskevat kohdassa 1 mainitut syytteet.

3. Asianomistajan puhevaltaa törkeitä veropetoksia ja törkeää rahanpesua koskevien syytteiden osalta käyttäneet Uudenmaan verovirasto ja Kaakkois-Suomen verovirasto ovat yhtyneet rangaistusvaatimuksiin ja vaatineet A:n, B:n ja heidän kanssavastaajansa velvoittamista yhteisvastuullisesti suorittamaan verovirastoille vahingonkorvauksena vältetyistä veroista sekä maksuista ja B:n osalta veropetoksilla saadun hyödyn häivyttämisestä yhteensä noin 340 000 euroa korkoineen.

4. Käräjäoikeus on tuominnut A:n ja B:n syytteen mukaisista teoista, A:n 3 vuoden 2 kuukauden ja B:n 2 vuoden vankeusrangaistuksiin sekä velvoittanut heidät yhteisvastuullisesti kanssavastaajansa kanssa suorittamaan verovirastoille vaaditut vahingonkorvaukset. Lisäksi A on määrätty liiketoimintakieltoon ja hänet ja B on tuomittu menettämään valtiolle tuomiossa mainittu omaisuus (laajennettu hyödyn menettäminen).

5. Käräjäoikeus on ratkaissut asian kokoonpanossa, johon ovat kuuluneet käräjätuomari ja kolme lautamiestä. Yksi lautamiehistä, X, on ollut ja on edelleen palvelussuhteessa asiassa asianomistajan puhevaltaa käyttäneeseen Kaakkois-Suomen verovirastoon. Asiassa on kysymys siitä, onko lautamies X ollut tämän johdosta esteellinen käsittelemään ja ratkaisemaan asiaa.

Asiaa koskevat säännökset ja niiden tulkinta

6. Oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan tuomari ei saa käsitellä asiaa, jos hän on sanotussa luvussa tarkoitetuin tavoin esteellinen. Tuomaria koskevia esteellisyyssäännöksiä sovelletaan luvun 2 §:n mukaan myös käräjäoikeuden lautamieheen.

7. Oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 6 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan tuomari on esteellinen, jos tuomarilla on palvelussuhteen perusteella tai muuten asianosaiseen sellainen suhde, että se, erityisesti käsiteltävänä olevan asian laatu huomioon ottaen, antaa perustellun aiheen epäillä tuomarin puolueettomuutta asiassa. Pykälän 2 momentin mukaan esteellisyyttä ei kuitenkaan kerrotussa tilanteessa aiheudu yksin sen vuoksi, että asianosaisena on valtio, kunta tai muu julkisyhteisö.

8. Oikeudenkäymiskaaren 13 luvun säännöksiä koskevan hallituksen esityksen perustelujen mukaan (HE 78/2000 vp s. 37) 6 §:n tarkoituksena on kattaa sellaisia tilanteita, joissa jonkun asianosaisen ja myös ulkopuolisen silmin katsottuna vaarana voi olla yhden asianosaisen suosiminen tai syrjiminen. Hallituksen esityksessä on pykälän 2 momentin esteellisyyttä rajoittavaan sääntöön liittyen lausuttu (s. 40), että virka- tai työsuhde kunnassa, valtion laitoksessa tai tietyllä hallinnonalalla saattaa kuitenkin aiheuttaa esteellisyyden. Käsiteltävänä olevan asian laatu ja tuomarin suhde asianosaiseen voivat nimittäin yhdessä vaikuttaa niin, että tuomarin puolueettomuus voidaan 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetuin tavoin perustellusti kyseenalaistaa. Lautamiehen virka- tai työsuhde valtion laitokseen tai tiettyyn hallinnonalaan saattaa hallituksen esityksen mukaan olla yksittäistapauksessa omiaan antamaan perustellun aiheen epäillä hänen puolueettomuuttaan, jos käsiteltävä asia koskee kyseistä laitosta tai hallinnonalaa.

9. Korkein oikeus on ennen nykyisten tuomarin esteellisyyttä koskevien säännösten voimaantuloa antamassaan ratkaisussa KKO 2000:21 arvioinut, antaako lautamiehen palvelussuhde jutun asianosaiseen objektiivisesti perustellun aiheen epäillä lautamiehen riippumattomuutta. Tällöin on huomiota kiinnitetty yhtäältä siihen, miten suuresta työnantajasta on kysymys ja mikä merkitys käsiteltävänä olevalla asialla on työnantajalle, ja toisaalta lautamiehen palvelussuhteen sisältöön.

10. Korkein oikeus katsoo, että arvioitaessa viranomaiseen palvelussuhteessa olevan henkilön esteellisyyttä toimia lautamiehenä oikeudenkäynnissä, jossa viranomainen on asianosaisena, on otettava huomioon erityisesti viranomaisen tehtävien suhde käsiteltävänä olevaan asiaan. Silloin kun viranomainen toimii rajoitetulla tehtäväalueella ja oikeudenkäynnissä käsiteltävä asia liittyy tyypillisesti näihin tehtäviin tai on tehtävien kannalta merkityksellinen, henkilön palvelussuhde viranomaiseen voi jo sellaisenaan muodostaa objektiivisesti arvioiden perustellun aiheen epäillä sitä, voiko hän toimia puolueettomasti lautamiehenä. Henkilön palvelussuhteen ja työtehtävien sisällölle ei tällöin ole syytä antaa ratkaisevaa merkitystä.

Arviointi tässä tapauksessa

11. X on toiminut pitkään palvelussuhteessa Kaakkois-Suomen verovirastoon. Vuodesta 1986 alkaen hän on toiminut henkilöstö- ja taloushallinnon tehtävissä eivätkä hänen työtehtävänsä siten liity itse verotukseen.

12. Asiassa ei ole tullut esille mitään sellaista, mikä viittaisi siihen, ettei X olisi ollut lautamiehen tehtävässään subjektiivisesti puolueeton.

13. Asiaa käräjäoikeudessa käsiteltäessä voimassa olleen verohallintolain (1557/1995) 2 §:n mukaan verohallinnon tehtävänä oli verotuksen toimittaminen, verojen ja maksujen kanto, perintä, verovalvonta sekä veronsaajien oikeuden valvonnan järjestäminen. Lähes vastaavan sisältöinen säännös verohallinnon tehtävistä sisältyy 1.5.2008 voimaan tulleen Verohallinnosta annetun lain (237/2008) 2 §:ään. Verohallintolain 7 §:n (637/1997) 1 momentin mukaan verohallituksella ja verovirastolla oli oikeus valtion puolesta asetuksessa tarkemmin säädettävien verojen ja maksujen osalta syytteeseen panoa varten ilmoittaa verorikosta koskeva asia syyttäjälle ja käyttää valtion puhevaltaa tällaista syytettä tai mainitusta rikoksesta johtuvaa vahingonkorvausta koskevassa asiassa. Sama koski pykälän 2 momentin mukaan myös kirjanpitorikosta. Myös voimassa olevaan Verohallinnosta annettuun lakiin sisältyy menettelyä rikosasiassa koskeva säännös. Lain 18 §:ssä säädetään muun muassa Verohallinnon kannettavaksi säädettyjä veroja ja maksuja koskevasta verorikoksesta ilmoittamisesta esitutkintaviranomaiselle tutkintaa varten ja puhevallan käyttämisestä rikosasiassa sekä rikoksesta johtuvaa vahingonkorvausta koskevassa asiassa.

14. Verohallinto toimii keskitetysti sille laissa määritellyllä julkisen hallinnon tehtäväalueella. Tässä suhteessa tilanne nyt esillä olevassa asiassa on toinen kuin ennakkopäätöksessa KKO 2000:21, jossa törkeästä kavalluksesta ja virkavelvollisuuden rikkomisesta syytetty henkilö ja lautamies olivat saman kaupungin palveluksessa, mutta eri hallinnonaloilla, eivätkä heidän tehtävänsä liittyneet toisiinsa. Verohallinto ja sen eri yksiköt, kuten verovirastot, ovat merkittäviä toimijoita verorikosten ja niin sanotun harmaan talouden rikostorjunnassa. Valvontaan liittyvä verotarkastustoiminta on verorikosasioissa merkityksellisessä asemassa ennen kaikkea esitutkinnassa mutta myös oikeudenkäynnissä.

15. Ottaen huomioon mainitut Verohallinnon tehtävät sekä sen asema ja toiminta talousrikosasioissa on perusteltua aihetta epäillä Verohallintoon palvelussuhteessa olevan lautamiehen puolueettomuutta erityisesti silloin, kun käsiteltävänä on veropetosta koskeva rikosasia. Epäilystä ei voida kerrotuissa olosuhteissa torjua viittaamalla esimerkiksi siihen, kuinka suuri Verohallinto on työnantajana ja minkä Verohallinnon yksikön palveluksessa lautamies toimii eikä merkitystä antaa myöskään sille, onko hän tekemisissä verotuksen kanssa vai toimiiko hän muissa, eli kuten nyt, henkilöstö- ja taloushallinnon tehtävissä. Asioissa, joissa Verohallinnon edustaja esittää rangaistus- tai korvausvaatimuksia, epäilys on vielä ilmeisempi.

16. Edellä kerrotuin perustein Korkein oikeus katsoo, että lautamies X on ollut esteellinen käsittelemään asiaa.

Päätöslauselma

Hovioikeuden päätös kumotaan ja väite käräjäoikeuden lautamiehen esteellisyydestä hyväksytään.

Hovioikeuden, jossa käräjäoikeuden tuomiosta tehtyjen valitusten käsittely on muilta osin vireillä, tulee omasta aloitteestaan jatkaa asian käsittelyä ja siinä ottaa huomioon se, mitä lautamiehen esteellisyydestä on Korkeimman oikeuden päätöksessä lausuttu.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Kati Hidén, Kari Kitunen, Pasi Aarnio, Timo Esko ja Soile Poutiainen. Esittelijä Timo Vuojolahti.