KKO:2011:50: Otettiinko elatusvelvollisuus huomioon hakijan oikeusapulaissa tarkoitettua käyttövaraa laskettaessa, vaikka elatusapumaksut olivat suorittamatta?

Diaarinumero: S2010/750
Esittelypäivä: 4.5.2011
Antopäivä: 27.6.2011
Taltio: 1504

Tuomioistuimen päätökseen perustuva elatusvelvollisuus otettiin huomioon hakijan oikeusapulaissa tarkoitettua käyttövaraa laskettaessa, vaikka elatusapumaksut olivat suorittamatta.

OikeusapuL 3 §
VNA oikeusavusta 2 §
VNA oikeusavusta 13 §

Asian käsittely alemmissa oikeuksissa

Asian tausta

Nilsiän käräjäoikeus oli 25.2.2004 antamallaan päätöksellä velvoittanut A:n suorittamaan kolmelle alaikäiselle lapselleen elatusapua. Hän ei ollut suorittanut elatusapuja 1.4.2009 lukien.

A oli hakenut oikeusapua elatusavun poistamista tai alentamista koskevaan asiaan. Kuopion oikeusaputoimisto oli päätöksellään 28.8.2009 myöntänyt A:lle julkista oikeusapua 20 prosentin omavastuuosuudella taannehtivasti 2.7.2009 lukien. A:n käyttövaralaskelmassa ei ollut otettu huomioon tuomioistuimen vahvistamia elatusapumaksuja, jotka olivat maksamatta. Näiden yhteinen määrä oli 157,50 euroa kuukaudessa. Oikeusaputoimisto, joka ei ollut päätöksellään 14.12.2009 muuttanut oikeusapupäätöstä, oli siirtänyt asian Iisalmen käräjäoikeuden tutkittavaksi.

Iisalmen käräjäoikeuden päätös 21.12.2009

A vaati ratkaisupyynnössään oikeusavun myöntämistä hänelle ilman omavastuuosuutta.

Käräjäoikeus katsoi, ettei maksamattomia elatusapumaksuja voitu hyväksyä oikeusavusta annetun valtioneuvoston asetuksen (oikeusapuasetus) 13 §:ssä tarkoitetuiksi kuukausittaisiksi menoiksi, ja jätti oikeusaputoimiston ratkaisun voimaan.

Asian on ratkaissut käräjätuomari Erkki Kuvaja.

Itä-Suomen hovioikeuden päätös 8.7.2010

A valitti hovioikeuteen.

Hovioikeus totesi, että oikeusavun edellytykset perustuivat hakijan tuloihin ja menoihin sekä todelliseen maksukykyyn. Välttämättömiksi menoiksi katsottiin muun muassa elatusapumaksut. Elatusapuna hyväksyttiin oikeusapuasetuksen 13 §:n mukaan hakijan ja hänen puolisonsa tuomioistuimen päätöksen tai vahvistetun sopimuksen mukaiset kuukausittaiset suoritukset. Hyväksyä voitiin myös luotettavan selvityksen mukaan säännönmukaisesti ilman tuomiota tai sopimusta maksettu elatusapu.

Oikeusapuasetusta edeltänyttä oikeusministeriön 30.3.1995 vahvistamaa ohjetta oli käytännössä tulkittu siten, että elatusmaksujen oli pitänyt olla maksettuja, jotta ne oli voitu ottaa huomioon käyttövaralaskelmassa. Oikeusministeriön 18.3.2002 julkaiseman oikeusavun käsikirjan mukaan elatusmaksuista oli tullut esittää selvitykseksi maksukuitti tai tiliote.

A ei ollut suorittanut hänen maksettavakseen määrättyjä elatusapuja 1.4.2009 lukien. Hän oli ilmoittanut, että käräjäoikeus oli sittemmin alentanut hänen maksettavakseen määrätyt elatusavut 21.12.2009 lukien, mutta hän oli velvollinen suorittamaan elatusavut huhti- ja joulukuun 2009 väliseltä ajalta määrätyn suuruisina.

Asiassa oli kysymys siitä, tuliko käyttövaraa laskettaessa välttämättömiksi menoiksi katsoa mainitut elatusapumaksut, kun A ei ollut niitä suorittanut. Oikeusavun edellytysten perustuminen tuloihin ja menoihin sekä tosiasialliseen maksukykyyn ja aikaisempi käytäntö puolsivat sitä, että ainoastaan maksetut elatusavut otettiin huomioon käyttövaralaskelmassa.

Elatusapuvelan määrästä, oikeusavun omavastuuosuudesta sekä A:n tuloista ja menoista esitetty selvitys huomioon ottaen oli perusteltua lähteä siitä, etteivät kysymyksessä olevat maksamattomat elatusapumaksut estäneet A:ta vastaamasta oikeusavun omavastuuosuudesta. Hovioikeuden mukaan A:n oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ei edellyttänyt oikeusavun myöntämistä korvauksetta.

Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden päätöksen lopputulosta.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Esko Randelin, Matti Hakkarainen ja Ari Kyllönen (eri mieltä). Esittelijä Jussi Huuskonen.

Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos Kyllönen lausui, että oikeusapuasetuksen 13 §:ää oli tulkittava niin, että jos elatusavun maksaminen perustui tuomioistuimen päätökseen tai vahvistettuun sopimukseen, kuittia tai muuta selvitystä ei tarvittu. Elatusapuna oli otettava huomioon tuomioistuimen päätöksessä tai vahvistetussa sopimuksessa mainitut määrät. Kyllönen olisi kumonnut käräjäoikeuden päätöksen ja määrännyt avustajan palkkion maksettavaksi kokonaisuudessaan valtion varoista.

Muutoksenhaku korkeimmassa oikeudessa

A:lle myönnettiin valituslupa.

Valituksessaan A vaati, että hänelle myönnetään oikeusapu ilman omavastuuosuutta.

Korkeimman oikeuden ratkaisu

Perustelut

1. A, joka oli velvoitettu tuomioistuimen päätöksellä 25.2.2004 suorittamaan kolmelle alaikäiselle lapselleen elatusapua kullekin erikseen 50 euroa kuukaudessa, on oikeusaputoimistoon 27.8.2009 jätetyllä hakemuksella pyytänyt oikeusapua käräjäoikeudessa ajettavaan elatusavun poistamista tai alentamista koskevaan asiaan. Oikeusaputoimisto on päätöksellään 28.8.2009 myöntänyt oikeusavun muutoin pyynnön mukaisesti, mutta jättänyt käyttövaralaskelmassa ottamatta huomioon A:n kuukausittaisiksi menoikseen ilmoittamat elatusapumaksut 157,50 euroa ja määrännyt hänen omavastuuosuudekseen 20 prosenttia. A:n vaadittua 14.12.2009 omavastuuosuuden poistamista oikeusaputoimisto ei ole oikaissut oikeusapupäätöstä, eivätkä alemmat oikeudet ole muuttaneet ratkaisua. Perustelujen mukaan A ei ollut suorittanut elatusapumaksuja 1.4.2009 lukien, eikä niitä siten voitu hyväksyä hänen kuukausittaisiksi menoikseen.

2. Asiassa on kysymys siitä, tuleeko tuomioistuimen päätökseen perustuva elatusvelvollisuus ottaa sellaisenaan huomioon oikeusapulaissa ja oikeusavusta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (oikeusapuasetus) tarkoitettua käyttövaraa laskettaessa vai voidaanko kuukausittaisina menoina hyväksyä vain tosiasiallisesti maksetut elatusavut.

3. Oikeusapulain 3 §:n 1 momentin mukaan oikeusapua annetaan hakemuksesta korvauksetta tai omavastuuosuutta vastaan hakijan taloudellisen aseman perusteella. Hakijan taloudellinen asema arvioidaan hänen kuukausittain käytettävissään olevien varojen (käyttövara) ja varallisuuden perusteella. Käyttövara lasketaan hakijan ja hänen puolisonsa kuukausittaisten tulojen, välttämättömien menojen ja elatusvelvollisuuden perusteella. Säännöksen 2 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin huomioon otettavista tuloista ja menoista sekä elatusvelvollisuuden vaikutuksesta käyttövaraa laskettaessa.

4. Oikeusapuasetuksen 2 §:n mukaan käyttövaraa laskettaessa kuukausittaisista tuloista vähennetään kohtuulliset asumismenot, päivähoitomaksut, elatusapumaksut, ulosottosuoritukset sekä velkajärjestelyn maksuohjelman mukaiset suoritukset.

5. Asetuksen 13 §:n mukaan elatusapuna hyväksytään hakijan ja hänen puolisonsa tuomioistuimen päätöksen tai vahvistetun sopimuksen mukaiset kuukausittaiset suoritukset. Hyväksyä voidaan myös luotettavan selvityksen mukaan säännönmukaisesti ilman tuomiota tai sopimusta maksettu elatusapu.

6. Oikeusapua koskevien säännösten sanamuoto jättää tulkinnanvaraiseksi, voidaanko käyttövaralaskelmassa ottaa huomioon vain suoritetut elatusapumaksut, eikä lain esitöistäkään saa suoraa tukea kysymyksen ratkaisemiseksi. Esitöissä on korostettu järjestelmän oikeudenmukaisuutta, koska se perustuu hakijoiden tosiasialliseen asemaan (HE 82/2001 vp s. 47). Korkein oikeus toteaa, että oikeusapupäätöstä tehtäessä hakijan asemaa voidaan käsillä olevan kysymyksen kannalta arvioida eri näkökulmista, joko lähtien siitä, että hakijalla on täytäntöönpantavissa oleva maksuvelvoite, tai siten, että täyttämättä jäänyt elatusvelvollisuus ei rasita hakijan taloutta.

7. Ennen oikeusapuasetuksen voimaantuloa 1.6.2002 oikeusavun edellytysten arviointiin sovellettiin oikeusministeriön määräyksellään 30.3.1995 vahvistamia yleisiä perusteita. Niiden mukaan elatusmaksuna hyväksyttiin hakijan tuomioistuimen päätöksellä tai vahvistetun sopimuksen mukaisesti suorittamat kuukausittaiset elatusapumaksut. Tätä määräyksen sanamuotoa on hovioikeuden tuomion mukaan käytännössä tulkittu siten, että elatusapumaksujen tuli olla maksetut. Ennen oikeusapuasetuksen voimaantuloa noudatetulle soveltamiskäytännölle ei kuitenkaan voida antaa ratkaisevaa merkitystä asetuksen tulkinnassa.

8. Oikeusapulain 3 §:n sanamuodon mukaan käyttövaraa laskettaessa on otettava huomioon hakijan elatusvelvollisuus. Säännöksen muotoilu viittaa pikemminkin velvollisuuden olemassaoloon kuin elatusapumaksujen tosiasiallisiin suorituksiin. Vahvistetun elatusvelvollisuuden huomioon ottamista käyttövaralaskelmassa tukee myös oikeusapuasetuksen 13 §:n sanamuoto, jonka mukaan muista kuin tuomioistuimen päätökseen tai vahvistettuun sopimukseen perustuvista suorituksista vaaditaan luotettava selvitys. Tällaisten elatusapusuoritusten kohdalla epäselvyys voi liittyä maksamisen ohella velvollisuuden olemassaoloon, minkä vuoksi vaatimus tosiasiallisia suorituksia koskevasta selvityksestä on perusteltu.

9. Lapsen elatuksesta annetun lain 8 ja 16 §:n mukaan sosiaalilautakunnan vahvistama elatusavusta tehty sopimus ja elatusapua koskeva tuomio ovat heti pantavissa täytäntöön niin kuin lainvoimainen tuomio. Tällaisen maksuvelvoitteen laiminlyönti ei siten voi johtaa elatusvelvollisen taloustilanteen aitoon kohenemiseen lukuun ottamatta tilanteita, joissa elatusapua ei tosiasiassa peritä. A:n kanteesta voidaan päätellä, ettei tässä asiassa ole kysymys tällaisesta tilanteesta.

10. Asianosaisen oikeus saada oikeudellista apua tarvittaessa julkisin varoin pohjautuu ihmisoikeussopimusten ja perustuslain 21 §:n asettamaan oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimukseen (HE 82/2001 vp s. 23). Tämä lähtökohta huomioon ottaen oikeusavun edellytyksiä ei voida tulkita hakijan kannalta ahtaasti ja tämän oikeusturvaa vaarantaen.

11. Korkein oikeus katsoo siten perustelluksi, että tuomioistuimen päätökseen perustuva elatusvelvollisuus otetaan huomioon A:n käyttövaralaskelmassa, vaikka elatusapumaksuja ei olekaan edeltä ilmenevin tavoin suoritettu kanteen vireillepanoa edeltävänä aikana. A on elatusvelvollisuutensa huomioon ottaen oikeutettu oikeusapuun ilman omavastuuosuutta.

Päätöslauselma

Hovioikeuden päätöstä muutetaan.

A:lle myönnetään oikeusapu ilman omavastuuosuutta.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Kati Hidén, Kari Kitunen, Liisa Mansikkamäki, Jukka Sippo ja Pekka Koponen. Esittelijä Juha Mäkelä.